Maria Vuorelma - Neljän vuodenajan puolesta

Vi behöver flera kvinnor i politiken

Under valkampanjen har jag märkt en oroväckande trend. Jag har diskuterat den med andra kvinnliga kandidater och de har märkt det samma. I alla valpaneler som jag har varit med i har jag varit den enda kvinnan, eller en av två men alltid så att kvinnorna varit färre än männen. Vad beror det på? Ok, det är färre kvinnor uppställda än män (39 %, Helsingin sanomat), men vad beror det i så fall på? Att vara riksdagsledamot har inget att göra med kvinnors och mäns fysiska skillnader, jobbet sker mellan öronen.

De Gröna skiljer sig från de andra partierna eftersom vi är de enda som har uppställt flera kvinnor än män, 56 %.

För tillfället är 86 av 200 riksdagsledamöter kvinnor. Mer än någonsin, men fortfarande inte hälften.

Gör det då någon skillnad om det är män eller kvinnor som sitter i riksdagen? Jo, för ofta blir det så att man gör politik för sina gelikar, eftersom man förstår det bäst. Då är en viktig aspekt, som man ofta inte kommer att tänka på, att män kostar mera för samhället (genus). Män är oftare inblandade i trafikolyckor, de söker för sent hjälp vid psykisk eller fysisk ohälsa och använder inte lika flitigt kommunal trafik, för att nämna några samhällsbelastande exempel. Dessutom har män en större klimatpåverkan, t.ex. så äter de mera kött (norden). Jag tror inte att det beror på mäns kroppsbyggnad eller medfödda egenskaper. Redan pojkar känner förväntningar som påverkar deras väg i livet.

Kanske det är därför som kollektivtrafiken inte stöds tillräckligt? Förebyggande vård är underresurserat? Energipolitiken är som från 70-talet? Lätttrafiklederna plogas sist (yle)?

Lösningen är i princip enkel. Det att vi har färre kvinnor som riksdagsmän och bl.a. företagare är strukturell. Så vi måste ändra på strukturerna. Vi måste gå in för en jämn fördelning av föräldraledighet, förslagsvis 6+6+6 modellen. Vi behöver kvoter i styrelser för kvinnor. Vi måste se över läroplanen med ett genusperspektiv. Vi måste trösta pojkarna och uppmuntra flickorna. En del av förändringarna har med normer att göra och kräver attitydförändring, men många är politiska.

Därför behöver vi flera kvinnor i riksdagen, som kandidater och i valpanelerna!

femnistisetvaalit

Studentbladet skrev om De Gröna 16.4.2015

Gröna tror på miljövänlig tillväxt

De Gröna vill äta kakan och ha den kvar. En ekonomisk tillväxt på miljöns villkor är det som ska lyfta Finland ur den ekonomiska krisen. Förstagångskandidaten Maria Vuorelma tror att det här är möjligt med rätt styrning av näringslivet.

– Mer stöd till solkraft och vindkraft och bort med stöden som subventionerar miljöförstöring. Till exempel arbetsplatsbilism och stödet till torvproduktion är dåliga både på lång och kort sikt.

DSC_2908

De Gröna lämnade regeringen i september då det stod klart att Fennovoimas kärnkraftverk får grönt ljus. Enligt Vuorelma har det varit skönt att inte sitta i regeringen då valet närmar sig, men hon poängterar att partiet siktar på regeringsplats efter valet eftersom det är där besluten fattas.

– Speciellt illa känns det att inte sitta i regeringen när det innebär att miljön lider. När Fennovoimas kärnkraftsprojekt godkändes var det inte miljön som förlorade mot ekonomin utan en ideologi som förlorade mot en annan. En majoritet av finländarna är mot kärnkraft och jag hoppas att det syns i valet.

Är Gröna ett parti för stadsbor?

– Jo. Men inte enbart för stadsbor. Vi jobbar för hållbar markanvändning överallt och för de som bor på landet är det ju bara bra med mer satsningar på kollektivtrafik.

Vuorelma gick själv med i De Gröna i samband med förra riksdagsvalet. Intresset för politiken väcktes efter att hon som tjänsteman besökt FN:s klimatkonferens i Köpenhamn 2009. Hon arbetade då för Nordiska ministerrådet med miljöfrågor.

– Det var frustrerande att jag som sakkunnig inte kunde påverka. Klimatfrågor är viktiga för mig eftersom jag älskar vintern och jag kan inte acceptera att mina barn inte ska få se snö i Helsingfors. Jag gick därför med i partiet under förra riksdagsvalet.

En av de mest avgörande frågorna för nästa riksdag blir enligt Vuorelma att få till stånd ett bra avtal vid klimattoppmötet i Paris i december. Ett nytt avtal med klimatmål efter 2020 skulle tvinga Finland till större satsningart på hållbar energi vilket i sin tur främjar tillväxten.

Vaalien parhaan (?) vaalikoneen tarjoaa Konalan ala-asteen 1B-luokka

Sain jonkin aikaa sitten ihastuttavan sähköpostin. Haluaisin jakaa sen ja vastaukseni siihen kanssanne. Niissä ollaan todella ydinkysymysten äärellä, mitä kansanedustajan työhön tulee.

Hei!

Terveisiä Konalan ala-asteelta!
Järjestämme koululla eduskuntavaalit oppilaille 9.4.2015. Oppilaat valmistautuvat vaaleihin huolella tekemällä erilaisia aiheeseen liittyviä projekteja. 1B -luokan oppilaat ovat miettineet hyvän kansanedustajan ominaisuuksia ja tehneet mietintöjensä pohjalta kyselykaavakkeen Helsingin ehdokkaille.

Toivomme että kaiken kiireen keskellä ehdokkaanne ehtisivät vastaamaan kyselyyn. Oppilaat kovin tosissaan odottelevat vastauksia.

Kiitos jo etukäteen ja onnea vaaleihin!

1B:n puolesta Saija -ope

KYSYMYKSIÄ KANSANEDUSTAJA –EHDOKKAILLE

1. Oletko kiltti? Ja mistä tiedämme että olet kiltti?

Olen. Haluan aina kaikille hyvää ja puolustan heitä, joilla ei ole omaa ääntä: ympäristöä, lapsia, vanhuksia, köyhiä, yksinäisiä… Kiltteyden todistaminen onkin ehkä haastavampaa, mutta yhtenä esimerkkinä voisin mainita, että huolehdin isoisästäni kun isoäitini, joka oli hänen omaishoitaja, oli kipeä.

2. Osaatko tulla toimeen muiden ihmisten kanssa?

Osaan, vaikka minusta tuntuu että se on osittain taito, jonka olen oppinut. Kaikki voi oppia sen taidon!

3. Oletko auttavainen?

Olen. Teen esim. paljon vapaaehtoistyötä vapaa-ajallani. Pidän myös siitä, kun voin linkittää kaksi ihmistä yhteen, jotka tarvitsevat toistensa taitoja.

4. Osaatko huolehtia muista?

Osaan, mutta välillä tuntuu, että voisi huolehtia vieläkin enemmän.

5. Oletko eläinrakas / luonnonystävä?

Olen. Mutta äitini on allerginen, joten minulla on itselläni vain ollut nuorena akvaario. Haluaisin jossain vaiheessa koiran. Pidän luonnossa olemisesta: sienten poimimisesta syksyllä, hiihtämisestä ja jäällä kävelystä talvella, rannoilla viihtymisestä kesällä ja ratsastuksesta maastossa kaikkina vuodenaikoina.

6. Oletko varastanut?

En. Olen kerran torunut pikkusiskoani kun hän varasti karkkia kaupasta. Kävimme palauttamassa ne ja pyytämässä kassatyöntekijältä anteeksi. Siskonikaan ei ole tämän tapauksen jälkeen varastanut.

7. Oletko rehellinen?

Olen. Joskus voin olla hieman liian jyrkkä rehellisyydessäni, asiat voi myös muotoilla pehmeämmin ilman että se vähentää rehellisyyttä.

8. Oletko hyvä näyttelemään?

En oikeastaan. Veljeni on todella hyvä näyttelemään!

9. Oletko hyvä raha-asioissa?

Tavallaan. Olen hyvä matematiikassa. Mutta en usko, että minusta ikinä tulee rikasta, sillä en ole ollenkaan pihi.

10. Oletko rohkea ja päättäväinen?

Kyllä, joskus jopa hullunrohkea ja jääräpäinen.

11. Oletko järkevä?

Uskon että olen. Luen paljon ja pähkäilen asiaa aina joka kantilta ennen kuin teen päätökseni.

12. Oletko kohtelias ja hyvätapainen?

Olen. Vanhempani ovat kasvattaneet minut hyville tavoille. Minusta hyvien tapojen noudattaminen on tärkeää koska silloin kunnioittaa toisia ihmisiä eikä käyttäydy töykeästi.

13. Oletko rauhallinen?

En aina. Kiihdyn helposti minulle tärkeistä asioista, esim. jos jokin asia ei ole reilua.

14. Oletko hyvä lukemaan ja kirjoittamaan?

Luen paljon ja mielelläni, mutta olen hidas kirjoittamaan.

 

Milloin viimeksi pysähdyit miettimään, miksi teet mitä teet?

Olen ollut pitkään mukana ilmastoliikkeessä. Opiskeluni liittyivät alaan, työni liittyy ilmastopolitiikkaan ja olen myös vapaa-ajallani ollut mukana monessa kampanjassa, joissa tavalla tai toisella pyritään vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan. Mutta en oikeastaan koskaan pysähtynyt ajattelemaan miksi? Ympäristökysymykset ovat aina kiinnostaneet minua ja tuntuu että jotenkin ajauduin ilmastokysymyksen äärelle.

Ajoittain taakka tuntuu raskaalta kantaa. Tuntuu ettei kukaan muu välitä, mitä hyötyä siitä on mitä minä teen, miksi oikeastaan teenkään, mitä teen?

Mutta kerran osallistuin työpajaan, jossa päivän päätteeksi meidän piti kirjoittaa kortti itsellemme, jossa muistutetaan tulevaisuuden itseämme siitä, miksi ilmastonmuutoksen hillitseminen on meille niin tärkeä kysymys. Raavin päätäni, en minä tiedä! Kunhan vain teen. Tuntui että kaikilla muilla oli vastaukset kirkkaana mielessä. Emme kertoneet vastauksia toisille, tämä oli meidän ja tulevaisuuden itsemme välinen juttu. Mutta yht’ äkkiä minulla välähti! Ja vaikka en vastaustani silloin muille paljastanut (se oli silloin vielä niin herkkä, niin uusi herätys, niin henkilökohtainen) niin aion sen teille nyt paljastaa.

Vastaus oli: lumi! Rakastan lunta! Rakastan talvea! Rakastan sitä, miten synkän syksyn jälkeen, kun tuntuu ettei pimeyttä jaksaisi enää hetkeäkään, lumi tulee ja muuttaa koko maailman. Tuo valoisuutta! Hiljentää liikenteen melun! Tuo hymyt ihmisten kasvoille ja naurun aihetta lapsille. Antaa jälleen syyn lähteä ulos, nauttimaan ulkoilmasta ja toisten seurasta. Haastaa aikuisetkin leikkimään, lumisotaan, pulkkamäkeen, kuin bambit liukkaalla jäällä muistelemaan murtomaahiihdon perusteita, pujottelemaan tiukkaan mäkeen tai hyppimään hyppyreitä, silkasta ilosta!

En kestä ajatusta siitä, että jonain päivänä tämä ei ehkä olisi mahdollista. Suomessa ilmastonmuutos tulee tarkoittamaan esimerkiksi sateiden lisääntymistä. Jos lämpötila pysyisi pakkasen puolella, tulisi tämä lumena, mutta trendi näyttää lämpenevää. Ja pilvisyys lisääntyy. Joka lisää pimeyttä. Jo viime talvena harkitsin muuttoa Lappiin, musta joulu tuntui silloin melkein liian synkältä ja surulliselta. Jos tämä jatkuu, joutuisin ilmastopakolaiseksi. En kestä, tulen tekemään kaikkeni, että meillä olisi jatkossakin lunta koko Suomessa!

On eräitä, kehen tämä vaikuttaa minuakin enemmän. On niitä, kenen elinkeino on kiinni siitä, onko lunta, vai ei. Ammattilaskijat, talviurheilijat, laskettelukeskusten pyörittäjät ja talvivarusteiden myyjät. Heille talvi ei ole leikin asia, vaan oma ammatti, joka tuo voin leivän päälle. Heilläkin pitää olla oikeus kertoa, mitä mieltä he ovat ilmastonmuutoksesta.

Siksi on olemassa järjestö, joka antaa heille ja meille muille talvea rakastaville äänen, Protect Our Winters Finland! Tule mukaan, kerro sinun tarinasi, jaa parhaat laskukuvasi, jotta kaikki muistaisivat, mistä ilmastopolitiikasta oikeastaan olikaan kysymys!

Kirjoittaja Maria Vuorelma on POW Finlandin perustajajäsen, hiihdonopettaja ja ilmastoliikkeen konkari. Vuorelma osallistuu parhaillaan YK:n ilmasto-neutteluihin Limassa Perussa. Blogi on julkaistu aiemmin ilmasto.org -sivuilla. 

Kerro, mikä sinua motivoi!

Helsingin Energian johtokuntaan!

Tänään sain tietää että Helsingin Vihreä valtuustoryhmä on esittänyt minua Helsingin Energian johtokunnan jäseneksi vuosille 2013-2016, joka olikin ensimmäinen toiveeni lautakuntapaikoista! Kiitos kaikille äänestäneille, ilman suurta äänisaalistani en olisi saanut näin hyvää paikkaa lautakuntajaossa! 255 ääntä on ensikertalaiselle todella hyvä tulos.

Valinnan tekee kaupunginvaltuusto ensimmäisessä kokouksessaan 16.1.2013, mutta koska paikka on neuvotteluissa tulossa Vihreille, on valinta käytännössä varma. Johtokunnan varapuheenjohtajaksi esitetään Leo Straniusta ja toiseksi jäseneksi Piia Häkkistä.

Viime viikolla varmistui jo, että tulen ensi vuonna toimimaan Helsingin Vihreiden ilmastotyöryhmän puheenjohtajana! Nämä kaksi luottamuspaikkaa tukevat mainosti toisiaan!

Ilmastokysymykset olivat yksi tärkeimmistä teemoistani kunnallisvaaleissa. Siksi olenkin todella iloinen että pääsen parhaalle paikalle näihin asioihin vaikuttamaan, Helsingin ilmastopäästöistä kun 80% syntyy energiantuotannosta! Pääkaupunkiseudun sähkön kokonaiskulutus on kasvanut jopa 52 prosenttia 20 vuodessa (1990–2010). Paljon on tehtävä että päästään tavoitteeseen hiilineutraalista kaupungista vuonna 2050.